Hedonistisen viikonlopun (vaikka välillä sattuikin) jälkeen on aika
taas palata treeniaikatauluun. Päätinkin, että tällä viikolla menen
ainakin kerran rasteille. Harmi vaan, että iltarastit järjestetään
maanantaisin, jolloin itselläni on vaikeuksia päästä alkavan viikon
tahtiin. Tsekkasin kuitenkin paikan, rastit pidetään tänään Luukissa.
Aikaa reissuun kotoani menisi puolitoista tuntia, sisältäen
junamatkailua ja kaksi-kolme bussinvaihtoa. Liian vaikeaksi meni tällä
kertaa. Ehkä tänään menen lenkille, torstain sählyturnaus pelottaa.
Kiintiönaisena minua on pakko pitää kentällä edes jonkin verran.
Lauantaina tehtäväkseni annettiin vastustajan vahingoittaminen, seison
siis maalimme kulmalla ja tönin vastapuolen hyökkääjät kumoon yksi
kerrallaan. Pitäisi olla rohkeampi ja tuoda omia kykyjään enemmän esiin.
Kiintiönaisen osa on epäkiitollinen, kukaan ei kuitenkaan syötä ja jos
sattuu pallon saamaan, paineet ovat kasvaneet niin koviksi, ettei pysty
toimimaan järkevästi vaan toimii yleisten odotusten mukaan ja tekee
oman maalin. Tästä puhuttiin myös Liza Marklundin ja Lotta Snickaren
kirjassa Helvetissä on erityinen paikka naisille, jotka eivät auta
toisiaan. Kirjassa kuvattiin nelimaalipeliä. Pelin aikana erään
lyöntivuoroon tulleen tytön kohdalla katsomossa ollut mies huusi
pojalleen: "mene lähemmäs, ei tuo kuitenkaan lyö pitkälle". Tyttö nosti
hammästyneenä päätään ja veti hudin. Tästä eteenpäin koko kenttä
siirtyi aina lähemmäs, kun tytöt tulivat lyöntivuoroon, poikien
kohdalla kävin päinvastoin. Seurauksena oli, että tytöt löivät entistä
huonommin, pojat entistä paremmin. Tällä tarinalla oli kuitenkin
onnellinen loppu, sisuuntuneet tytöt pitivät kesän aikana omia
harjoituksia ja olivat kauden lopussa joukkueen parhaita pelaajia.
Toinen vaihtoehto olisi varmaankin lopettaa harrastus kokonaan. Aina
kannustaminenkaan ei toimi, kuten "kannustaja" ehkä ajattelisi. Kun
pelitilanteessa, esimerkiksi sählyssä, sattuu juoksamaan toiseen
suuntaan, kun pallo osuu selkään ja vieriin oman joukkueen pelaajalle,
on erittäin ärsyttävää, että joku kehtaa huutaa jotain hyvästä
pysäytyksestä ja syötöstä. Moinen aliarviointi ottaa päähän kerta
toisensa jälkeen.
Huh, kävin katsomassa Myllypuron rastien
tulokset. Olin sijalla 60/62. Ihan hyvä.. Sydän pamppaillen syötin
nimeni googleen, olin ihan varman, että totuus pompahtaisi ruudulle
ensimmäisenä hakutuloksena. Ei onneksi pompahtanut. Kirjoitin sen
sitten tänne.. Itärastit järjestetään lauantaina Ämmässuolla, sinnekin
voisi olla hyvä autoilla. Pitää painostaa autoilevat ystävät mukaan.
Jaakkohan oli innostunut..?
maanantai, 23. huhtikuu 2007
Kommentit