Hedonistisen viikonlopun (vaikka välillä sattuikin) jälkeen on aika taas palata treeniaikatauluun. Päätinkin, että tällä viikolla menen ainakin kerran rasteille. Harmi vaan, että iltarastit järjestetään maanantaisin, jolloin itselläni on vaikeuksia päästä alkavan viikon tahtiin. Tsekkasin kuitenkin paikan, rastit pidetään tänään Luukissa. Aikaa reissuun kotoani menisi puolitoista tuntia, sisältäen junamatkailua ja kaksi-kolme bussinvaihtoa. Liian vaikeaksi meni tällä kertaa. Ehkä tänään menen lenkille, torstain sählyturnaus pelottaa. Kiintiönaisena minua on pakko pitää kentällä edes jonkin verran. Lauantaina tehtäväkseni annettiin vastustajan vahingoittaminen, seison siis maalimme kulmalla ja tönin vastapuolen hyökkääjät kumoon yksi kerrallaan. Pitäisi olla rohkeampi ja tuoda omia kykyjään enemmän esiin.

Kiintiönaisen osa on epäkiitollinen, kukaan ei kuitenkaan syötä ja jos sattuu pallon saamaan, paineet ovat kasvaneet niin koviksi, ettei pysty toimimaan järkevästi vaan toimii yleisten odotusten mukaan ja tekee oman maalin. Tästä puhuttiin myös Liza Marklundin ja Lotta Snickaren kirjassa Helvetissä on erityinen paikka naisille, jotka eivät auta toisiaan. Kirjassa kuvattiin nelimaalipeliä. Pelin aikana erään lyöntivuoroon tulleen tytön kohdalla katsomossa ollut mies huusi pojalleen: "mene lähemmäs, ei tuo kuitenkaan lyö pitkälle". Tyttö nosti hammästyneenä päätään ja veti hudin. Tästä eteenpäin koko kenttä siirtyi aina lähemmäs, kun tytöt tulivat lyöntivuoroon, poikien kohdalla kävin päinvastoin. Seurauksena oli, että tytöt löivät entistä huonommin, pojat entistä paremmin. Tällä tarinalla oli kuitenkin onnellinen loppu, sisuuntuneet tytöt pitivät kesän aikana omia harjoituksia ja olivat kauden lopussa joukkueen parhaita pelaajia. Toinen vaihtoehto olisi varmaankin lopettaa harrastus kokonaan. Aina kannustaminenkaan ei toimi, kuten "kannustaja" ehkä ajattelisi. Kun pelitilanteessa, esimerkiksi sählyssä, sattuu juoksamaan toiseen suuntaan, kun pallo osuu selkään ja vieriin oman joukkueen pelaajalle, on erittäin ärsyttävää, että joku kehtaa huutaa jotain hyvästä pysäytyksestä ja syötöstä. Moinen aliarviointi ottaa päähän kerta toisensa jälkeen.

Huh, kävin katsomassa Myllypuron rastien tulokset. Olin sijalla 60/62. Ihan hyvä.. Sydän pamppaillen syötin nimeni googleen, olin ihan varman, että totuus pompahtaisi ruudulle ensimmäisenä hakutuloksena. Ei onneksi pompahtanut. Kirjoitin sen sitten tänne.. Itärastit järjestetään lauantaina Ämmässuolla, sinnekin voisi olla hyvä autoilla. Pitää painostaa autoilevat ystävät mukaan. Jaakkohan oli innostunut..?